Kissat ja lintuinfluenssa || Kissaystävämme kodin herroina



PENTUOPAS

Kesykissan (Felis silvestris catus) HISTORIAA Aasian aavikkokissa (Felis silvestris ornata) pitkäkarvainen kissa ja Afrikan villikissa (Felis silvestris lybica) lyhytkarvainen kissa lisääntyivät keskenään ja niiden jälkeläiset vaelsivat Egyptiin n. 3000 ekr. Egyptissä kissa toimi keittiöiden ja viljavarastojen vartijana. Näin alkoi symbioottinen yhteiselo ihmisen kanssa. Egyptiläiset pitivät kissojaan jumalina ja jopa niiden ruumiit muumioitiin. Kissa kesyyntyi ja levisi Egyptistä Italian kautta Eurooppaan olohuoneisiimme.

KESYKISSAN ERIKOISUUKSIA

Sinulla on kotonasi pieni leijona. Kissa on metsästäjä ja lihansyöjä.
Jos sinulla on kotonasi monta kissaa, niillä on tarkka asema keskenään, johon sinä et voi vaikuttaa. Jos työpäivät venyvät pitkiksi olisi suositeltavaa ottaa kissalle kaveri. Et voi olla kissan pomo, joten ole sen ystävä. Lähesty kissaa kunnioittaen rauhallisesti, älä tuijota silmiin, käytä mahdollisimman vuolaasti maanittelua ja lahjo kissaa makupaloilla. Kissa kehrää ollessaan tyytyväinen. Murisee ja näyttää hampaitaan ollessaan vihainen. Kissa merkitsee rajojaan ja paikkoja hankaamalla poskeaan niitä vasten. Myös kynsien teroittaminen on reviirin merkitsemistä. Kissan suupielessä on rauhaset, joista erittyy feromonia. Se vaikuttaa kissan mielialaan rauhoittavasti. Voit tiedustella Feliway- feromonivalmistetta eläinlääkäriltä tai apteekista. Valmiste saattaa auttaa pissailevan tai aran kissan hoidossa. Kissa on siisti eläin, joten liian harvoin puhdistettu hiekkalaatikko ei houkuttele kissaa vaan se tekee tarpeensa muualle. Myös uusi perheenjäsen tai muu muutos kotona saattaa olla syy ongelmapissailuun. Omistajan mielestä pieni asia voi olla kissan mielestä suuri muutos. Kissan opettamisessa tärkeintä ovat makupalat ja toisto. Ei pakkoa vaan tiukka ”ei” ja pakottavassa tilanteessa suihku vesipullosta. Ongelmista tulee aina keskustella myös eläinlääkärin kanssa ettei taustalla ole sairaus , joka muuttaa kissan käyttäytymisen.
Kissan elimistö on erilainen muihin nisäkkäisiin verrattuna. Kissalla on suhteellisen lyhyt suolisto. Rintaa leventävää solisluuta ei ole ja nikamia on enemmän kuin ihmisellä. Salaman nopeasti liikkuvat korvat, jotka kuulevat erittäin hyvin jyrsijöiden ja lintujen aikaan saamat kimeät äänet. Kissoilla sanotaan olevan sävelkorvaa. Kissa ei näe täysin pimeässä, vaan sillä on erittäin tarkka hämärä näkö. Ihminen tarvitsee kuusi kertaa enemmän valoa havainnoidakseen kohteen kuin kissa.
Kissan hampaat ovat erikoistuneet saaliin paloitteluun. Kissan lihaksisto etenkin jaloissa ja selässä on hyvin kehittynyt. Kissalla on eriomainen tasapaino mutta vahinkoja sattuu ”metsästäjälle” luultua useammin!
Kuuden kuukauden ikään mennessä on kissa oppinut oman kodin ja isäntäväen perustavat sekä muokannut niitä mieleisekseen. Hampaatkin ovat pikku hiljaa vaihtuneet. Kissa rakastaa kiipeilyä ja lepäilee mielellään korkeilla paikoilla. Kissa tykkää tarkastella ikkunasta ulkona liikkuvia eläimiä ja leikkiä turvallisilla leluilla sekä välillä käydä teroittelemassa kynsiään. Omistajan tulisi huolehtia kissan monista tarpeista. 8-12 kk. ikäisenä kissa on viimeistään sukukypsä aikuinen kissa ja ruokavalio tulisi vaihtaa aikuiselle kissalle tarkoitettuun täysravintoon. Kannattaa kokeilla eri maku vaihtoehtoja ! Jokaisella kissalla on oma suosikkinsa.

KISSAN PERUSHOIDOSSA OLISI HYVÄ MUISTAA:

Rokotukset
Vähintään kissarutto ja kissaflunssarokotukset tehosteineen. Muista uusia säännöllisesti kerran vuodessa. Kissahoitolat vaativat asianmukaisen rokotussuojan. Lisätietoja saat eläinlääkäriltä.

Madotukset
Sisäkissa tulisi madottaa kahdesti vuodessa ja n.1-2 viikkoa ennen rokotusta. Jos epäilet tartuntaa uusi madotus kahden viikon kuluttua edellisestä madotuksesta. Sisäloiset ovat hyvin yleisiä etenkin ulkona liikkuvilla ja nuorilla kissoilla ja ovat vaaraksi kissan hyvinvoinnille. Ulkoileva kissa tulisi madottaa kolmen kuukauden välein tai epäiltäessä tartuntaa.
Muista yleinen hygienia ja siivoa kerran päivässä kissanhiekkalaatikko. Pese esim. Tolulla hiekkalaatikko kerran viikossa. Käytä käsineitä, jos olet raskaana ja ole erityisen tarkka yleisen hygienian suhteen niin hiekkalaatikon siivouksessa kuin ruoan valmistuksessa. Ohessa loistartuntojen hoitoon käytettäviä valmisteita ja huomioi tarkasti annosteluohjeet: Mirrix, Axilur, Flubenol, Drontal, Droncit. Purutableteilla madottaminen on erityisen helppoa ja vaivatonta! Eläinlääkäriltä saatavana esim. Stronghold, Advocate valmisteet, jotka huolehtivat myös ulkoloishäädöstä. Ulkoileva kissa saa herkästi korvapunkkitartunnan muilta kissoilta tai koirilta, johon myös edellä mainitut valmisteet auttavat. Lisätietoa saat eläinlääkäriltä.

Sterilointi/Kastrointi
Leikkaamaton kissa merkkailee ympäristöään, mouruaa, on levoton ja pyrkii karkuteille. Kissa saavuttaa sukukypsän iän yksilöllisesti mutta yleensä 6-12kk. iässä. Sukukypsään ikään tulo ei aina näy päälle päin. Kissan voi leikata viimeistään 8kk. iässä tai kun se painaa n.5 kg ja kissan ei tarvitse saada pentuja ennen leikkausta. Samalla kissa tulisi tunnistusmerkitä. Leikkaus ei muuta kissan luonnetta muuten kuin vähentäen sen stressiä. Lisäksi ruokinnassa tulisi huomioida energiantarpeen vähentyminen.

Turkin hoito
Kissan turkinlaadun mukaisesti olisi kammattava/harjattava kissa ja pitkäkarvaista kissaa tulisi hoitaa päivittäin. Pesua ei tarvita, ellei kissa likaannu, jolloin kannattaa käyttää nimenomaan kissoille tarkoitettuja valmisteita. Tosin nuori kissa olisi hyvä totuttaa itse pesutapahtumaan rauhallisesti. Varo kylmettämästä kissaa ja kuivaa riittävältä etäisyydeltä hiustenkuivaajalla. Talvella kuiva huoneilma verottaa kissan turkkia, johon apuna ruokaan lisättävä esim. helokkiöljyvalmiste ja biotiini parin kuukauden ajan. Huonokuntoinen ja kiilloton turkki voi myös olla oire madoista. Karvanlähtö ja pyöreät, punoittavat läiskät kissan iholla voivat olla merkki sienitartunnasta. Vie kissa heti eläinlääkäriin! Huomioi että kissan ihosienet voivat tarttua myös ihmiseen! Kissa pitää itsensä siistinä nuolemalla itseään, jolloin se saa karvoja suolistoonsa. Kissanruohoa ja Viacutan -valmistetta olisi hyvä tarjota etenkin keväisin.

Hammashoito
Kissan hampaat alkavat vaihtua n.4 kk. iässä. Suositeltavaa olisi totuttaa kissa hampaiden harjaukseen. Hammastahnoja löytyy kissalle erimakuisia. Hampaiden puhdistus eläinlääkärillä jos hammaskiveä on erityisen paljon.

Kissan kynnet
Kissan kynsiä ei yleensä tarvitse leikata, kunhan raapimistarve tulee hoidettua esim. raapimispuun avulla. Raapimispuu toimii myös kiipeilytelineenä ja korkealta on mukava tarkkailla maailman menoa. Jos kynnet ovat käyrät ja pitkät leikkaa vain terävin kärki pois sekä varo vaaleanpunaista aluetta, jossa ovat hermot ja suonet. Kissan käsittelyssä auttaa kun kiedot kissan kokonaisuudessaan pyyhkeen sisään, jolloin vain pää näkyy ja ota yksi jalka kerrallaan pyyhkeen sisästä ulos. Ole varma ja rauhallinen käsitellessäsi kissaa!

Terveys tarkastukset
Eläinlääkärillä käynti vähintään kerran vuodessa. Kissan ikääntyessä tai kroonisesti sairaan kissan hoito vaatii tarkempaa seurantaa. Sairas kissa ja vanha kissa ovat erityisen herkkiä pienillekin ympäristön muutoksille. Jos kissasi alkaa juoda tavallista enemmän, on väsynyt, oksentelee, ei syö, ripuloi, on apaattinen, käy hiekkalaatikolla tiheään yrittämässä tai muuten ei ole oma itsensä vie kissa välittömästi eläinlääkäriin.

Kotiapteekista olisi hyvä löytyä:
Ensiapupakkaus ja puhelinmuistio, jossa on päivystävän eläinlääkärin, myrkytystietokeskuksen ja taksin numerot.
Perustarvikkeita esim. kertakäyttökäsineitä, punkkipihdit, tabletinantoputki, pinsetit, boorivettä silmien puhdistukseen (huom. säilyvyys 1 kk.), haavan puhdistukseen betadine-liuos, ihoärsytykseen Bepanten tai Betadine-salva, Kyypakkaus, ummetukseen parafiiniöljy (1-3ml/kg) ei jatkuvaan käyttöön ja kauralese tai Whiskas Antihairball herkkupalat ruokaan lisättynä voivat auttaa, ripuliin auttaa lääkehiili ja Nutrisal-jauhe juomaveteen mutta jos ripuli jatkuu yli kolme päivää vie kissa eläinlääkäriin. Pennut ja vanhat kissat on vietävä eläinlääkäriin välittömästi tai jos ripuli on veristä. Kissa voi saada ripulin stressistä: muutto tai uusi perheenjäsen tullut taloon, sisäloisista, kylmästä tai pilaantuneesta ruoasta, tarttuvasta taudista, suolitukoksesta tai vierasesineestä suolistossa.
Kissan nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää ja nesteen normaalitarve on 0,5dl/kg/vrk:ssa. Ripulin aikana tarve voi kolminkertaistua. Kissa juo liian vähän, joten olisi suositeltavaa antaa kissalle vähintään yksi kostea-ateria päivässä. Kuuma kesähelle myös lisää kissan nestetarvetta.

Älä anna kissalle ihmisten tai koirien lääkkeitä! Jos olet epävarma neuvottele aina ensin eläinlääkärin kanssa kissasi hoidosta!

Säännöllinen sisä- ja ulkoloishäätö ja säännölliset rokotukset sekä monipuolinen kissasi iän että aktiivisuuden huomioiva kissalle tarkoitettu ruokavalio. Lisäksi hammashoitotuotteiden käyttö pitävät kissasi terveenä läpi elämän.

Pennun vai aikuisen kissan ruoka?
Erittäin tärkeää on valita kissan ravinto sen iän mukaisesti. Kissanpennulla ja aikuisella kissalla on erilaiset ravintotarpeensa. Pentu, tiine tai imettäväkissa tarvitsee korkealaatuisen kuivaruoan, joka sisältää runsaammin proteiinia, rasvaa, vitamiineja sekä kivennäisaineita oikeassa suhteessa ja kolme kertaa päivässä kostean aterian. Ruokaa tulisi olla aina tarjolla. Kissa ei pärjää missään tapauksessa koiran ruualla!

Vanheneva kissaystävämme
Vanhenemiseen vaikuttavat perimä, ympäristö ja ruokinta. Vanhemmiten elimistön sopeutumiskyky ja immunologinen puolustuskyky heikkenee, jolloin eläin on alttiimpi tulehdus-sairauksille etenkin kissat. Karvoitus harmaantuu, polkuanturat paksuuntuvat, kynnet haurastuvat ja hammaskiveä kertyy enemmän. Ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat n. 8 vuoden iässä, joka ei välttämättä näy päällepäin. Rasvan ja proteiinien imeytyminen heikkenee, tarvittavan energian tarve lisääntyy koska kissa voi syödä vähemmän, jolloin ruoan tulisi olla laadukasta. Kissa tarvitsee energiapitoisempaa ruokaa vanhemmiten toisin kuin koira. Kissalle tulisi tarjota riittävää vaihtelua ruokavalioon, kosteata ruokaa ja hammashoitotuotteita tulisi käyttää säännöllisesti, jotta vanheneva kissasi voi hyvin.

Kissan ylipaino
Normaalipainoisen kissan kylkiluut tuntuvat kissaa silitettäessä mutta kylkiluut eivät näy. Jos kissasi on ylipainoinen tulisi painonpudottaminen tehdä eläinlääkärin valvonnassa. Kissaa ei saa koskaan paastottaa. Välttämättömien ravinteiden oikea määrä tulisi sovittaa matalaenergiseen ravintoon. Ylipaino rasittaa tuki- ja liikuntaelimiä, altistaa aineenvaihduntasairauksille, elimistön puolustuskyky heikkenee ja elinikä lyhenee. Lisäämällä kissan liikuntaa vaikka useammalla riehakkaalla leikkihetkellä päivittäin pystyt pitämään kissasi painon kurissa, myös kissakaverista voisi olla apua.