Kissojen suosio lemmikkeinä sen kuin kasvaa. Kissat ovat siistejä, suhteellisen hiljaisia sekä helppohoitoisia lemmikkejä. Kissat voivat elää onnellisina koko elämänsä sisätiloissa. Olemme hyvin onnekkaita saadessamme toivottaa kissan tervetulleeksi kotiimme ja sydämiimme. Kissa pärjää kodin ainoana kissana mutta onnellisimmillaan kissa on kun sillä on lajitoveri seuranaan. Täysin ongelmitta ei välttämättä usean kissan yhteiselo onnistu. Uutta kissaa ei kotiutettu asianmukaisesti tai tulee kiistaa lepäämis- ja ruokailupaikoista. Harvoin paneudutaan siihen kuinka kissat yhdessä elävät.
Me rakastamme kissojamme mutta tulee muistaa että kissat ovat ennen kaikkea reviiritietoisia yksilöitä. Jokaisella kissalla on omat alueensa: ulkokenttä, joka varsinkin leikkaamattomalla ulkoilevalla uroskissalla voi olla hyvinkin laaja, sisäkenttä: johon kuuluu ruokailupaikka, hiekkalaatikko ja nukkumis/lepäilypaikat sekä pesä: eli kissan oma alue kuinka paljon kukin kissa tykkää hyväilyistä ja lähellä olosta vai tarvitseeko enemmän "omaa" tilaa vaihtelee hyvinkin paljon eri yksilöiden välillä. Kaikki paitsi jalostukseen käytettävät kissat tulisi steriloida/kastroida, jolloin kissasta tulee mukava lemmikki eikä hormoniensa vallassa vaikeroiva "kuumakalle".

Kissat eivät koe toisiaan tasavertaisina yksilöinä, vaan kissojen keskuudessa vallitsee tarkka laumajärjestys. Laumajärjestys on välttämätön, jotta kissat tuntisivat olonsa turvatuksi. Laumajärjestykseen vaikuttavat useat seikat kissan ikä, (kissa voi 2-4 vuoden iässä kokeilla rajojaan lauman jäsenten kesken), kissan sosiaaliset taidot, kissojen määrä ja kissan koko. Pidämme kissoja yksin viihtyvinä koska ne metsästävät yksin eivätkä hyväksy varauksetta uutta kissanpentua kotiin. Kissojen tarvitsee selvittää reviiriasiat ennen kuin ne voivat ystävystyä keskenään. Kullakin kissalla on oma paikkansa ja alueensa omassa laumassaan tosin kissat "lainaavat" alueitaan ja lepäilypaikkojaan toiselle kissalle eri vuorokauden aikaan kuin itse paikkaa käyttävät. Jotta kissa oppisi tarvittavat sosiaaliset taidot kommunikoidakseen muiden kissojen kanssa tulisi sen ehdottomasti olla emonsa kanssa vähintään kahdentoista viikon ikäiseksi saakka. Siihen mennessä kissa on myös oppinut hienosti käymään hiekkalaatikolla eikä sisäsiisteys ongelmia ilmene.

Jokaisella kissalla on joku alue kodissa, jossa se on vahvempi kuin kaverinsa. Laumajärjestys ja sen mukanaan tuoma harmonia järkkyy herkästi uuden kissan myötä, kodin uudelleen järjestelyn tai muuton myötä. Kissalla voi ilmetä jopa fyysisiä oireita kun sen rauhaa ja harmoniaa järkytetään. Jokaisella kissalla on omat paikkansa ja kun paikat liikkuvat myös laumajärjestys järkkyy.

Ajatellaan tyhjää huonetta, jonne laitetaan viisi kissaa kukin kissa menee seinien vierustoille koska keskellä huonetta on liian turvatonta. Laitetaan huoneeseen nojatuoli, jolloin arvoasteikossa ylinnä oleva kissa kiipeää nojatuolin päälle seuraava käsinojalle, seuraava istuin osalle ja alinna oleva tuolin viereen lattialle. Vallitsee jälleen rauhaisa tilanne. Mitä enemmän kotiin laitetaan erikorkuisia paikkoja, jonne kissat pääsevät oleilemaan sen harmonisempaa on yhteiselo. Harmoniaa lisäävät myös useampi hiekkalaatikko eripaikoissa, useampi ruoka-astia sekä juoma-astiat. Kunnon vankat kiipeilytelineet luovat oivan piilopaikan eritasoihin sekä kynnetkin tulee teroitettua kiipeilytelineeseen eikä perintöhuonekaluihin. Jos kissa arastelee uudessa ympäristössään voit auttaa kissaa laittamalla "tunnelin" huoneen keskelle johtamaan kulkua ruoka-astialle tai hiekkalaatikolle sekä laita kiipeilyteline rauhaisaan paikkaan kuitenkin niin keskelle, että kissa pääsee rauhassa tarkkailemaan arkirutiineja ja sinua.

Kissojen tärkein kommunikointi tapahtuu merkkaamalla. Kissat on varustettu vomeronasaalielimellä, joka sijaitsee kissan suussa. Sillä kissat erittelevät erihajuja, etenkin pheromoneja virtsasta. Kissa määrän lisääntyessä kotona myöskin ikävää merkkailua saattaa ilmetä. Kissalla on myös hajurauhasia huulissa, poskissa, päälaella, hännässä sekä tassuissa, joilla kissat merkkaavat tavaroita, toisia kissoja ja muita perheenjäseniä. Tällä tavalla kissa varmistaa että tutut, turvalliset ihmiset ja esineet tulee nopeasti tunnistettua vieraista. Oma reviiri tulee merkattua. Kissasi merkkaa sinut töistä kotiin tullessasi, jotta tuoksuisit tutulle ja turvalliselle omalle laumalle jälleen. Kissojen etiketin mukaan ystävällisesti tervehditään ensin nenä-nenä haistelulla, sitten pusketaan ja mahdollisesti nuolaistaan sekä vielä lopuksi peräosaston haistelu - ollaan rennosti ystäviä. Jos kaveri ei miellytä lopetetaan tuttavuuden hierominen nenä-nenä vaiheeseen.

Vieraille vinkiksi: Anna kissan rauhassa haistella etusormeasi ja jos kissa puskee sormeasi voit silittää sitä, mutta jos kissa perääntyy sekä tuijottaa sinua niin jätä se rauhaan. Jolloin kyläily ja kahvittelu sujuvat naarmuitta ja sinä jo kuulut kodin kalustukseen.